Pesu- ja valokuvauspäivä

Syksyn aurinko näyttäytyi ja lämpömittarikin näytti kahdeksaa, joten oli aika pestä traktori.
Sen verran kostea ilma, että lasit jäivät huuruun. Pitänee lopultakin hankkia se ikkunanpesuri, olisi sille mökissäkin käyttöä.

 

Pikkukakkosen sulakerasian uusinta

Sulakerasia on tullut tiensä päähän.
Sulakkeita on vaikea saada pysymään pitimissään ja katkoksia sekä ylimenovastusta syntyy usein, mikä on jo näkynyt johtojen kuumenemisena ja koppuroitumisena. Lisäksi useat abiko -liittimet ovat löystyneet ja rasian kansi oli kadonnut.

Bongasin Ebaysta 12 -paikkaisen GM-sulakerasian
https://www.ebay.de/itm/293182214631
joka mitoiltaan sopi mainiosti entisen paikalle. Tuote oli edullinen, saapui Hong Kongista nopeasti ja vaikuttaa laadukkaalta.. 

Vanhasta kannattaa ottaa kuva, niin osaa sitten laittaa piuhat takaisin oikeille paikoilleen.

Kuten aina sähköasennuksissa, akunkenkä on syytä irrottaa asennuksen ajaksi.

Uuden rasian päissä olevat kiinnityskorvakkeet sahasin pois, koska rasia oli kuitenkin sen verran leveä, että niistä ei ollut hyötyä. Uudessa rasiassa on valmiina kuvassa näkyvät kaksi 5 mm läpireikää (kolmannen ja neljännen paikan välissä), joten kojelaudan tukirautaan tarvitsi vain tehdä kierteet uuden rasian 40mm pitkille M5 ruuveille.
Poratessa aloitusreikää kannattaa olla varovainen, sillä takana on releitä, jotka voivat vahingoittua.

Uudelle rasialle valmistin kuvan mukaiset hyppyjohdot (3kpl) alkuperäisen rasian alarivin mukaiselle virranjaolle.

Kun laitoin vanhoja liittimiä paikoilleen, niitä piti hieman puristella tukevan liitoksen takaamiseksi ja pari hajosikin, joten niihin piti puristaa uudet liitokset. Käytin eristeettömiä abikoja ja laitoin päälle kutistesukkaa.

Pitää vielä tarkistaa manuaalista oikeat arvot sulakkeille, vanhassa rasiassa oli kylvetty sulakepaikkoihin hieman sitä sun tätä.

Valmet -miehellä on ongelma

Valmet -miehellä ei ole merkkikohtaista lipalakkia, joten on turvauduttava vieraan merkin tuotteeseen. Tuo on tosin hyvä lippis, sillä kuvun sisällä on iskusuoja, joka varjelee kalloa kevyiltä iskuilta.

 

Haukutaan Valmettia (puhutaan koiraa)

Neiti Rhean piti haukkua Valmetti (taitaa muutenkin olla Suomen haukutuin traktorimerkki). Kun sitten otin kyytiin apparin penkille, ei olisi halunnut millään pois.

565:ssa haukuttiin öljypohja, joka tuppasi vanhemmiten hieman stigmoimaan.
Haistaahan ne koirat huumeita, rahaa tai vaikka syövänkin.

Uusi ohjauspyörä pikkukakkoseen (Valmet 502)

Valmetin ohjauspyörä oli hieman heikossa kunnossa ja se on aivan turhan kookas hydrostaattisella tehostuksella varustettuun ohjaukseen. Iso ratti vie turhaan tilaa ohjaamosta ja lisäksi omasta mielestäni pakollinen, jälkiasennettu urakkanuppi tarttuu vaatteisiin kulkiessa sisään ja ulos.

Hakiessani vaihtoehtoja , silmiin osui Hydrauliikkapumppu.fi:n  markkinoima italialainen (onko muunkinmaalaisia ohjauspyöriä olemassa?) trukin ohjauspyörä, jossa on integroitu urakkanuppi ja kooltaankin se vaikutti sopivalta.

Kiinnitys oli arvoitus, tuotetiedoissa on mainittu sen olevan kartio 1:20 (∅22,3 -24,5 mm), kiilaura 5 mm. Sen arvasin, että suoraan ei tuohon Valmetin omintakeiseen ohjauspylvääseen käy mikään tarvike.

Tilaus vetämään ja tuote saapui postiin nopeasti.

Sovitteen miettimisessä menee muutama tovi. Teen ehkä liian hyvää (lue:isotöistä), koska ohjauspyörä kirristetöään paikoilleen mutterilla ja sovitteen ei tarvitse olla niin tarkka.

Oma ratti avataan 24mm hylsyllä. Se ei ole tiukassa, koska kartio on suora ja mutteri pitää sen vain paikoillaan. Rattiakselin halkaisija on 20mm, sivuilla on viisteet.

Uusi ohjauspyörä on uretaanin tapaista muovivalua ja hyvin tukevan oloinen

Kartio alta

Tästä veistelemään sovitetta, 25mm putki 2 mm seinämällä

Putki halkaistaan ja halkaistujen osien pohjalle hitsataan 20mm umpirausasta leikellyt puolikkaat. halkaistu putki hitsataan toiselta reunalta kiinni ja toiseen halkaisijan puolikkaa seen jätetään 5mm halkio kiilaa varten. Kiilan voi leikellä esim. 5mm lattaraudasta, jos oma kiilavarasto huutaa tyhjyyttään. Kiilahitsataan kiinni sisäpuolelta. 

On sanomattakin selvää, että sovitus vaatii aikaa ja runsaasti hiomista, koska hitsisaumat pitää saava matalaksi ja putkesta pitää muokata ulkoapäin hieman kartiomainen. Dremel on hyvä apu tässä hommassa.

Täytyy myös kehaista kesällä hankkimaani yläjyrsintä: käytössäni on valovirtakompura, josta ei vingulle riitä ilmantuotto. Sen sijaan M18 akulla toimivassa Milwaukeessa riittää puhti eikä tarvitse kirkoa letkua mukanaan. Onhan tuo hieman kookas, mutta sen sietää.

 

Kuvassa kiila paikoillaan.

Tässä ollaan jo lähellä

uuden ratin kartio istuu suvemmällä kuin vanha, jossa on uloke, joten joudun lisäämään muutaman korilaatan laakerikoolin päälle korokkeeksi. Ennen sitä rasvaan laakerin.
Oma pölysuoja ei mahdu paikoilleen, mutta ei hätää, sillä uudessa ratissa on sen verran syväk ulus, että se suojaa laakeria hyvin.

Kokovertailu

Uusi paikoillaan peitelevyn (melkein paikoillaan) kanssa. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen.
Sovitteen valmistaminen vaati lehmän hermoja, mutta asentaminen ja käsillä tekeminen sekä työn onnistuneesti valmiiksi saaminen palkitsee vaivan

502 soitinasennus jatkuu

 Soitinasennusta hieman aloittelin aiemmassa postauksessa.
Nyt, kun takalasi avautuu ulospäin, voi lasin eteen toteuttaa kaiutinkotelon, johon voi asentaa 165mm kaiuttimet. Kotelon pulttaan hytin suvu- ja takapalkkiin.
Radion halusin kuljettajan etupuolelle, jotta sitä olisi helpompi säädellä/käsitellä.

Koivuvaneri homehtuu herkästi, käsittelen suojaksi Valtti -pohjusteella

Sprayliima

Verhoiltu

Kotelon vaimennukseen polyesterivanua, tähän tulee päälle vielä tiivis kansi

Piuhaviidakko, haluan radion ISO-liitinten pysyvän ehjänä, siksi valtava määrä piuhaa sidottavaksi

Radiokotelon runko

Vasemmalla 10mm putki, joka piti hitsata kaiutinjohtoja varten, kun hytin runkopalkit ovat umpinaisia, niin niitä ei voi käyttää.

Takalasin viimeistely

 Kesällä valmistamani yksiosainen takalasi ei ollut vielä ihan valmiss, apparin istuimen ja lasin väliin jä noin 8cm rako, koska alunperin lasi on sisäpuolella, nyt ulkopuolella hyttiä.

Varastosta löytyi ovikatyoksen tippalistaksi tarkoitettu alumiiniprofiili, jossa oli sopiva kaarevuus ja hahlo valmiina. Lyhensin sopivaan mittaan ja liimasin/niittasin 3 mm polykarbonaattisoiron listaan kiinni. 

Profiili sopi kuin valettu lasin kehykseen ja niittasin sen kiinni. Polykarbonaatin reunaan olisi löytynyt kuminen u-nauha, mutta tässä vaiheessa katsoin sen tarpeettomaksi.